GPS-paikantimien hyödyntäminen lemmikkien kanssa

Kissa, koira, heppa. Mikä vaan, aina se on rakas ja hukassa ollessaan yhden sortin murheen kryyni.

Työ

Tässä kohdassa taidetaan ottaa esimerkiksi koira ja hevonen. Miksi?

Poliisikoira
Paikannin voi sopia poliisikoiralle

Koiran työ voi olla metsästyksessä. Ja kyllähän jokainen sen tietää, että metsällä ollessan sesse pukee kaulaansa GPS-pannan eli koirapaikantimen, jottei mene täysin hukkaan omistajaltaan kun lähtee hirveä ajamaan. Siinäpä se. Omistaja voi siis toisesta päätelaitteesta seurata sessen menoa ja meininkiä, kunhan vain signaalia riittää. Ja sitähän riittää, eiköhän planeettamme ilmakehän laitamilla taida sen verran satelliitteja pörräillä edes takaisin, ettei signaalit ihan heti katoa.

Muu työ, kuten poliisisesse tai armeijan Roki. Allekirjoittaneella ei ole tähän asiaan minkäänlaista faktatietoa, mutta voisi olettaa, että sesset saattaavat ammattinsa puolesta tietyissä tilanteissa pukea ylleen GPS-paikantimen. Ihmisen haku saattanee olla yksi niistä tilanteista. Faktatieto uupuu, mutta ajatustasolla kaiketi ihan hyvä idea.

Heppa Heppanen saattaa myös työskennellä poliisin voimissa. Ja kuten jokaisessa poliisin yksikössä, kaiketi ratsupoliisillakin jokin paikannuslaite on. Jos se ei ole itse Heppa Heppasessa, se taitaa olla ratsastajan työvälineistössä. Enivei, paikannus kuin paikannus ja eläin kuin eläin.

Harrastus

Hullu koiraämmä-ystäväni, jota silloin tällöin kutsutaan myös parhaaksi ystäväkseni on ollut pitkään jo sitä mieltä, että tarvisi koiraansa paikantimen. Toinen koirista, yllättäen urospuolinen edustaja, kun toisinaan saattaa keskellä sysimetsää ottaa hatkat. Ai miksi? No onhan sillä metsässä nyt perin erinomaisia peuran hajuja. Niin, ja sitten sesse onkin omilla teillään yleensä määrittämättömän ajan. Aina kyllä tullut takaisin kyseisen määrittämättömän ajan kuluttua. Harrastajille paikannin voisi siis hatkojen vuoksi olla oikein erinomainen.

Puhetta on myös ollut siitä, kuinka paljon koirat liikkuvat enemmän metsälenkin aikana kuin ihmiset. Toisinaan on ihan arvuuteltu niiden juoksemaa kilometrimäärää. Paikannin olisi tässäkin vaiheessa oivallinen, etenkin silloin jos se piirtäisi reittiä, kuin Sports Tracker-sovellus konsanaan ja ilmoittaisi kilometrimäärän.

Entäs hevosilla sitten? Otetaanpa esimerkkilajiksi matkaratsastus tai kenttäratsastus, jossa haetaan hevosen kestävyyskuntoa ja huippukuntoa. Ei se treeni vain niin mene, että jolkotellaan joka päivä metsässä puoli tuntia ja sitten loikkastaankin jo maailman huipulle. Höpö höpö! Hevoset treenataan huippuunsa tietynlaisella treenillä, jonka apuna paikannin, kilometrimäärä ja nopeus toimivat. Sama pätee ravihevosiin. Helppoa olisi kun paikantimen avulla voisi treeniä hieman säätää tai käydä läpi. Ei huipulle niin vaan lampsita, se on pitkäjänteisen työn tulos!

Kissat, hamsterit ja kilpikonnat..

Kilpikonna
Lemmikkikilpikonnasi ei välttämättä paikanninta tarvitse

Ehkä edellämainitut lemmikit eivät niin tarvitse paikanninta. Jos kuitenkin hifistelemään lähdetään ja olet kovinkin huolestunut Keijo Kilpparisi sijainnista kesäpäivänä takapihalla, ole ystävällinen ja asenna tyypille vaikka kypäräkamera ja pieni GPS-paikannin. Pysyy Keijo sitten omilla mailla, eikä karkaa ihan joka päivä naapuriin. Kille Kisulin hiirijahtia voi toki seurata myös GPS-laitteen avulla. Kille saattanee kyllä olla niinkin villi, että heittää paikantimen kaivoon ennen kuin kukaan kerkeää kissaa sanoa.

Ei siis lähdetä ihan hifistelylinjalle kissojen, konnien ja minkä lie kanssa. Tulevaisuudessa kuitenkin meihin jokaiseen asennetaan oma pikku GPS-paikannin jo syntymän jälkeen, joten ei hätää. Killen ollessa esihistoriaa, hänen lapsien lapsien lapsien lapset jo kantavat paikanninsirua niskassaan.